DUETTOJA VAI SORAÄÄNIÄ? Musiikki tarkastelee naisen asemaa

DUETTOJA VAI SORAÄÄNIÄ? Musiikki tarkastelee naisen asemaa

Sellosalissa kuullaan tammikuun lopulla musiikista ja teksteistä muodostuva kokonaisuus, joka kurkistaa naisen asemaan eri aikakausina. Laulajattaret Ulla Raiskio ja Tuuli Lindeberg halusivat rakentaa konsertin naisäänelle sävellettyjen duettojen ympärille. Konsertin tarinan polku kiemurtelee 1700-luvun lopun duetoista romantiikan ajan pieni- ja suurimuotoisten sävellysten kautta Suomeen.Euroopan musiikinhistoriasta nousi esiin, kuinka 1700–1800-lukujen vaihteessa porvariston nousu Ranskan vallankumouksen jälkeen synnytti aivan uuden kulttuurinkuluttajien ryhmän. Kaikenlainen kotimusisointi ja musiikin harrastaminen tuli suosituksi, Raiskio kertoo.

Naisten asema koki suuren muutoksen, kun he saivat osallistua kotimusisointiin ja musiikkikoulutukseen. Kuitenkin naismuusikon mahdollisuudet laajempaan ammatinharjoittamiseen olivat edelleen hyvin rajoitetut.

Hämmästelimme, miksi ihmeessä naisille oli niin pitkään vaikeaa tai mahdotonta toimia muusikon tai taiteilijan ammatissa, Lindeberg pohtii.

1800-luvun alun naisen pääasiallisena tehtävänä oli päästä naimisiin ja synnyttää miehelleen jälkeläisiä. Mikään harrastus tai muu toiminta ei saanut häiritä tätä tavoitetta, ja moni taiteellisesti lahjakas nainen lopetti avioliiton solmittuaan taiteellisen toimintansa ja vetäytyi kodin seinien sisälle. Vielä 1900-luvullakin naiset ovat saaneet kamppailla asemastaan taiteilijana, kumppanina ja ihmisenä.

Tästä sukeutuikin konserttimme pääasiallinen punainen lanka: miten naisen mahdollisuudet toimia musisoijana ja musiikin tekijänä ovat muuttuneet Ranskan vallankumouksesta nykypäivään? Raiskio toteaa.

1800-luvun alun ohjelmistolle paras ja autenttisin säestyssoitin on fortepiano. Konsertissa kuullaankin Sellosalin upeaa Lontoossa vuonna 1828 rakennettua Clementi-fortepianoa. Pianistina esityksessä on sopraano Tuuli Lindebergin hyvä ystävä Antti Vahtola. Musiikin lisäksi kokonaisuutta elävöittävät kirjekatkelmat ja aikalaiskuvaukset naisen elämästä eri aikakausilta.

Halusimme luoda musiikista ja teksteistä kokonaisuuden, joka valaisee eri aikoina naiselle sallittuja asioita niin musiikissa kuin yhteiskunnassakin, laulajattaret kertovat yhteistuumin.

Konsertin alkupuoli muodostuu keskieurooppalaisesta 1800-luvun ohjelmistosta ja jälkipuoliskolla kuullaan suomalaista musiikkia. Yhtenä suomalaisen ohjelmistokokonaisuuden innoittajana taiteilijoilla oli J.V. Snellmanin teksti, missä hän julisti avioliiton olennaisen tarkoituksen olevan lastensaanti ja -kasvatus, suvun säilyminen ja siveellinen kehitys – ei puolisoiden henkilökohtainen mieltymys toisiinsa tai molemminpuolinen onnellisuudentunne.

Tämäkin vaikutti oman aikamme näkökulmasta täysin käsittämättömältä, ja siitäpä syntyi konserttimme toinen punainen lanka: millainen epäsuhta vallitseekaan romantiikan ajan tunteikkaan runouden ja arkitodellisuuden välillä, Raiskio innostuu.

Mukana on tilausteos edustamassa uutta suomalaista musiikkia. Carita Holmström on säveltänyt Raiskiolle ja Lindebergille lauluja suomalaisten ja suomenruotsalaisten naisrunoilijoiden teksteihin.

Olemme halunneet tässä kokonaisuudessa tuoda esille naisen aseman muutosta voimaannuttavana asiana ilman katkeruutta, kaunaa tai kauhistelua, Lindeberg ja Raiskio summaavat.

 

Duettoja vai soraääniä? – Kurkistuksia naisen ja musiikin tarinaan Sellosalissa torstaina 31.1. klo 19.00 Tuuli Lindeberg (sopraano), Ulla Raiskio (mezzosopraano) ja Antti Vahtola (fortepiano ja flyygeli)

mm. Mendelssohn, Schumann, Brahms, Sibelius, Holmström

Liput alkaen 14,50/7,50 €, Lippupiste. Ovelta 15/9 €.

Lisätiedot: Satu Strömberg tuottaja, Sellosali satu.stromberg@espoo.fi / puh. 050 301 9428

.

.