Suomen Naisyhdistys, Naisasialiitto Unioni, Marttaliitto ja Suomen Rauhanliitto tukevat Kokkolan kaupungin vuonna 2019 tekemää aloitetta, että 1. syyskuuta liputettaisiin Lucina Hagmanin päivänä tasa-arvoisen koulutuksen puolesta. Järjestöt kannustavat nostamaan lipun salkoon ympäri Suomen 1. syyskuuta.
Suomalaisen naisasialiikkeen ja järjestötoiminnan uranuurtaja, professori Lucina Hagman oli koulunjohtaja, opettaja ja kansanedustaja sekä yksi Naisasialiitto Unionin ja Marttaliiton perustajajäsenistä sekä ensimmäisiä puheenjohtajia. Hagman oli tyttöjen ja poikien yhteiskasvatuksen puolustaja, joka toimi työurallaan useamman koulun johtajana ja perustajana. Hän oli yksi maailman ensimmäisistä naiskansanedustajista sekä ensimmäinen professorin arvonimen saanut suomalainen nainen.
Lucina Hagman syntyi 5. kesäkuuta 1853 Kälviällä ja kuoli 6. syyskuuta 1946 Helsingissä. Vuonna 2023 Hagmanin syntymästä tulee kuluneeksi 170 vuotta.
Suomalaiset liputuspäivät ovat yhä varsin miesvoittoisia. Suomi liputtaa tällä hetkellä kuuden miehen ja yhden naisen, Minna Canthin päivänä. Lisäksi vuonna 2023 kalenteriin lisätään vakiintunut liputuspäivä Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi.
”Lucina Hagman oli myös yksi Suomen Naisyhdistyksen uranuurtajista. Hänen toimintansa vaikutti vahvasti siihen, että yhdistyksemme ohjelmaan jo vuonna 1885 kirjatut vaatimukset naisten oikeudesta sivistää itseään ja suorittaa akateemisia tutkintoja toteutuivat”, Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja Kukka Lehmusvirta sanoo.
”Naisasialiitto Unionin puheenjohtajana Lucina Hagman toimi yhteensä 23 vuoden ajan. Aikalaiset ovat kuvanneet hänen mukanaan tuomaansa henkeä suvaitsevaiseksi, kieli- ja puoluenäkökohdista vapaaksi ja eteenpäin meneväksi. Naisasia merkitsi Hagmanille ihmisoikeuksien puolustamista. Unioni jatkaa työtään samassa hengessä Lucina Hagmanin jalanjäljissä”, kertoo Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Eekku Aromaa.
”Myös Marttaliiton alkusysäys tuli Lucina Hagmanilta, kun hän huomasi syrjäseutujen ihmisten köyhyyden ja hädän, ja tahtoi perustaa Sivistystä kodeille -yhdistyksen. Tästä aihiosta syntyi Marttaliitto, joka tällä hetkellä jatkaa työtään yli 40 000 jäsenensä voimin kotitalouksien sekä kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta”, toteaa Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.
Lucina Hagman oli monipuolisesti mukana erilaisessa itsenäistä Suomea rakentaneessa kansalaistoiminnassa. Hänen työnsä vähemmän tunnettu puoli on toiminta rauhanliikkeessä. Hagman vaikutti Suomen Rauhanliitossa ja toimi monin tavoin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Teoksessaan Kasvatus rakkauteen (1900) hän kirjoittaa inhimillisyydestä ja universaalisuudesta isänmaallisuuden rinnalla tarvittavana hyveenä”, kuvailee Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Kuva: Eric Sundström, Helsingin kaupunginmuseo
