RSS

Historia

Helmikuun 20 päivänä 1884 perustettiin Helsinkiin “Yhdistys naisen aseman parantamiseksi”. Nimi muutettiin pian “Suomen Naisyhdistykseksi” ja ensimmäiset säännöt vahvistettiin 28.5.1884. Tähän Suomen ensimmäiseen naisasiayhdistykseen kuului Helsingissä oleva keskusyhdistys, joka samalla toimi pääkaupungin paikallisyhdistyksenä, sekä muilla paikkakunnilla olevat haaraosastot. Vanhin haaraosastoista oli Kuopioon 1886 perustettu naisyhdistys.

Suomen Naisyhdistyksen perustajat olivat etupäässä korkeimpiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvia naisia. Sen ajamat asiat koskivat kuitenkin kaikkia yhteiskuntaryhmiä. Yhdistyksen tarkoituksena oli nimittäin ” työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen”. Päämääränsä saavuttamiseksi yhdistys julkaisi sanomalehtiartikkeleja sekä kirjasia, järjesti esitelmätilaisuuksia ja keskusteluja, keitto- ja käsityökursseja, puutarhaneuvontaa, alkeiskursseja kouluakäymättömille, kesäsiirtoloita ym. käytännöllistä ja naisten yhteistyötä edistävää toimintaa. Lisaksi se jakoi stipendejä ja palkintoja. Yhteyttä haaraosastoihin pidettiin mm. yleiskokouksien avulla. Suomen Naisyhdistyksen jäseneksi saattoi liittyä kuka tahansa hyvämaineinen nainen, joka hyväksyi yhdistyksen päämäärät ja toimintamuodot.

Vuosina 1891–1892 Suomen Naisyhdistyksessä tapahtunut hajaannus johti toisen naisasiayhdistyksen, Unionin, perustamiseen. Se toimi samanlaisten päämäärien hyväksi kuin entinenkin, kuitenkin toisia keinoja käyttäen.

Kansainväliseen toimintaan Suomen Naisyhdistys tuli mukaan 1888, jolloin se liittyi jäseneksi Kansainväliseen Naisliittoon (ICW). Tässä se toimi vuoteen 1893, jonka jälkeen vain useita naisjärjestöjä edustava keskusliitto saattoi olla ICW:n jäsenenä. Kun tällainen yhtymä, Suomen Naisten Kansallisliitto (myöhemmin Suomen Naisjärjestöjen Keskusliitto) 1911 perustettiin, oli Suomen Naisyhdistys sen ensimmäinen jäsenjärjestö ja yhdistyksen silloinen puheenjohtaja, Aleksandra Gripenberg, sen ensimmäinen puheenjohtaja.

…………………

OHJELMA Suomen Naisyhdistykselle v. 1885
Helsingissä, Suomal. Kirjallis. Seuran kirjapainossa, 1885

(HUOMAA! Ei saa sanomalehtiin eikä aikakauskirjoihin painattaa,
ei kokonaisuudessaan eikä osaksi.)

Yhdistys hyväksyy ja tahtoo vaikuttaa seuraavien perusaatteiden toteuttamiseksi tavoissa, mielipiteissä ja lainsäädännössä.

§ 1. Sama oikeus ja tilaisuus naiselle kuin miehelle saavuttamaan sekä yleissivistystä että ammattitietoja.
§ 2. Oikeus naiselle suorittamaan sekä akateemillisia että muita tutkintoja, saadakseen nauttia niitä etuja, joihin nämä tutkinnot oikeuttavat.
§ 3. Sama palkka samasta työstä, huolimatta työntekijänsukupuolesta (jos nimittäin hänellä on samat tiedot ja sama taito).
§ 4. Naidun sekä naimattoman naisen täysi-ikäisyys 21vuoden ijällä ja siis (edusmiehyyden poistamista)naidun naisen omistus- ja käyttämis-oikeus perittyyn ynnä ansaittuun omaisuuteensa.
§ 5. Naisen laillinen avioikä melkoisesti eteenpäin lykätty laissa nykyään sallitusta 15 ikävuodesta.
§ 6. Niin laissa kuin tavoissa samat siveellisyyden vaatimukset mieheltä kuin naiselta; kannatusta federationin pyrinnöille.
§ 7. Että avioeron perustukseksi otetaan lakiin ei ainoastaan uskottomuus toisessa tahi molemmissa aviopuolisoissa, vaan myöskin pahoin piteleminen ja suuri juoppous.
§ 8. Sekä vaalioikeus että vaaliinkelpaavaisuus kunnallisissa vaaleissa naiselle, joka maksaa kunnalle veroa.
§ 9. Valtiollinen äänestysoikeus naiselle samoilla perusteilla kuin miehelle.

PROGRAM för Finsk qvinnoförening.

Föreningen gillar och vill arbeta för genomförandet af följande grundsatser i tänkesätt, seder och lagstiftning.

§ 1. Lika rätt och tillfälle för qvinna som för man till allmänna och fackkunskapers förvärfvande.
§ 2. Rättighet för qvinna att undergå akademiska och andra kunskapsprof, i och för vinnande af deraf härflytande förmåner.
§ 3. Samma lön för samma arbete, utan afseende å den löntagandes kön (nb. såframt samma kunskapsmått och skicklighet presteras).
§ 4. Gift som ogift qvinnas myndigblifvande vid 21 års ålder, således (upphäfvande af mannens målsmanskap)gift qvinnas egande- och förvaltningsrätt öfver sitt ärfda och förvärfda gods.
§ 5. Qvinnans lagliga giftermålsålder betydligt framskjuten utöfver det nu i lag tillåtna femtonde året.
§ 6. Såväl i lag som sed samma fordringar på sedlighetför mannen, som de, hvilkä gälla för qvinnan;understödjande af federationens sträfvanden.’
§7. Upptagande i lag såsom grund för äktenskapsskillnad icke blött trolöshet hos endera eller begge makarne, utan ock misshandel och hög grad af dryckenskap.
§8. Såväl valrätt som valbarhet vid kommunala val för qvinna, som skattar till kommun.
§9. Politisk, rösträtt för qvinna enligt samma, grunder som för man.

Helsingfors, Finska Litteratur sällskapets tryckeri, 1885.

………………….

SUOMEN NAISYHDISTYKSEN JÄRJESTYS-SÄÄNNÖT, v.1886

1 §. Jäsenen, joka yhdistykseen ilmoitetaan, tulee sitä ennen olla tiedoksensa saanut Yhdistyksen ohjelman ja säännöt.

2 § Jäsenen tulee itse kirjoittaa nimensä yhdistyksen nimikirjaan ja silloin suorittaa säädetty maksu, joka luetaan kalenterivuoden mukaan.

3§ Jäsen, joka vuosikokouksessa astuu yhdistykseen, ei saa äänestää ohjelman, sääntöjen ja järjestyssääntöjen muuttamisesta.

4 §. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksen alussa, jonkatähden jäsenen tulee saapua siihen niin säntilleen kuin mahdollista.

5§ Jäsenen tulee puheenjohtajalta pyytää puheenvuoroa ja saa hän sitä käyttää ainoastaan puheenjohtajan myöntämässä järjestyksessä.

6 § Puheenjohtajalla ja vara-puheenjohtajalla on lausunnon ja äänestyksen valta.

7 § Pöytäkirjoja ei saa jättää yksityisille jäsenille, vaan säilytetään ne puheenjohtajan luona, jossa ne ovat Yhdistyksen jäsenille saatavilla.

8 § Poissa oleva jäsen saapi sihteeriltä tiedon seuraavan kokouksen ajasta sekä ehdotetuista keskusteluaineista ja asioista, jotka ovat päätettävinä.

9 § Jäsenen, joka tuopi yhdistyksen kokoukseen matkustavaisen, tulee sihteerille ilmoittaa tämän nimi ja kotipaikka.

10§ Matkustajaksi älköön katsottako sitä, joka kuukautta kauemmin oleskelee paikkakunnalla.

11§ Järjestyssääntöjä käypi ainoastaan vuosikokouksessa muuttaminen.

Helsingissä, Suom. Kirj. Seuran kirjapainossa, 1886.