Helmikuun 20 päivänä 1884 perustettiin Helsinkiin “Yhdistys naisen aseman parantamiseksi”. Nimi muutettiin pian “Suomen Naisyhdistykseksi” ja ensimmäiset säännöt vahvistettiin 28.5.1884. Tähän Suomen ensimmäiseen naisasiayhdistykseen kuului Helsingissä oleva keskusyhdistys, joka samalla toimi pääkaupungin paikallisyhdistyksenä, sekä muilla paikkakunnilla olevat haaraosastot. Ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen osasto perustettiin Kuopioon vuonna 1886 ja sen suomenkielinen sihteeri oli Minna Canth. Yhdistys on Naisjärjestöjen keskusliiton perustajajäsen.
Suomen Naisyhdistyksen perustajat olivat etupäässä korkeimpiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvia naisia. Sen ajamat asiat koskivat kuitenkin kaikkia yhteiskuntaryhmiä. Yhdistyksen tarkoituksena oli nimittäin ” työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen”. Päämääränsä saavuttamiseksi yhdistys julkaisi sanomalehtiartikkeleja sekä kirjasia, järjesti esitelmätilaisuuksia ja keskusteluja, keitto- ja käsityökursseja, puutarhaneuvontaa, alkeiskursseja kouluakäymättömille, kesäsiirtoloita ym. käytännöllistä ja naisten yhteistyötä edistävää toimintaa. Lisaksi se jakoi stipendejä ja palkintoja. Yhteyttä haaraosastoihin pidettiin mm. yleiskokouksien avulla. Suomen Naisyhdistyksen jäseneksi saattoi liittyä kuka tahansa hyvämaineinen nainen, joka hyväksyi yhdistyksen päämäärät ja toimintamuodot. Vuosina 1891–1892 Suomen Naisyhdistyksessä tapahtunut hajaannus johti toisen naisasiayhdistyksen, Unionin, perustamiseen. Se toimi samanlaisten päämäärien hyväksi kuin entinenkin, kuitenkin toisia keinoja käyttäen. Kansainväliseen toimintaan Suomen Naisyhdistys tuli mukaan 1888, jolloin se liittyi jäseneksi Kansainväliseen Naisliittoon (ICW). Tässä se toimi vuoteen 1893, jonka jälkeen vain useita naisjärjestöjä edustava keskusliitto saattoi olla ICW:n jäsenenä. Kun tällainen yhtymä, Suomen Naisten Kansallisliitto (myöhemmin Suomen Naisjärjestöjen Keskusliitto) 1911 perustettiin, oli Suomen Naisyhdistys sen ensimmäinen jäsenjärjestö ja yhdistyksen silloinen puheenjohtaja, Aleksandra Gripenberg, sen ensimmäinen puheenjohtaja. Suomen Naisyhdistys ry on edelleen virkeä aikaansa seuraava vaikuttajayhteisö ja sen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus kahden suosittelijan ehdotuksesta. ………………… OHJELMA Suomen Naisyhdistykselle v. 1885 (HUOMAA! Ei saa sanomalehtiin eikä aikakauskirjoihin painattaa, Yhdistys hyväksyy ja tahtoo vaikuttaa seuraavien perusaatteiden toteuttamiseksi tavoissa, mielipiteissä ja lainsäädännössä. § 1. Sama oikeus ja tilaisuus naiselle kuin miehelle saavuttamaan sekä yleissivistystä että ammattitietoja. PROGRAM för Finsk qvinnoförening. Föreningen gillar och vill arbeta för genomförandet af följande grundsatser i tänkesätt, seder och lagstiftning. § 1. Lika rätt och tillfälle för qvinna som för man till allmänna och fackkunskapers förvärfvande. Helsingfors, Finska Litteratur sällskapets tryckeri, 1885. …………………. SUOMEN NAISYHDISTYKSEN JÄRJESTYS-SÄÄNNÖT, v.1886 1 §. Jäsenen, joka yhdistykseen ilmoitetaan, tulee sitä ennen olla tiedoksensa saanut Yhdistyksen ohjelman ja säännöt. 2 § Jäsenen tulee itse kirjoittaa nimensä yhdistyksen nimikirjaan ja silloin suorittaa säädetty maksu, joka luetaan kalenterivuoden mukaan. 3§ Jäsen, joka vuosikokouksessa astuu yhdistykseen, ei saa äänestää ohjelman, sääntöjen ja järjestyssääntöjen muuttamisesta. 4 §. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksen alussa, jonkatähden jäsenen tulee saapua siihen niin säntilleen kuin mahdollista. 5§ Jäsenen tulee puheenjohtajalta pyytää puheenvuoroa ja saa hän sitä käyttää ainoastaan puheenjohtajan myöntämässä järjestyksessä. 6 § Puheenjohtajalla ja vara-puheenjohtajalla on lausunnon ja äänestyksen valta. 7 § Pöytäkirjoja ei saa jättää yksityisille jäsenille, vaan säilytetään ne puheenjohtajan luona, jossa ne ovat Yhdistyksen jäsenille saatavilla. 8 § Poissa oleva jäsen saapi sihteeriltä tiedon seuraavan kokouksen ajasta sekä ehdotetuista keskusteluaineista ja asioista, jotka ovat päätettävinä. 9 § Jäsenen, joka tuopi yhdistyksen kokoukseen matkustavaisen, tulee sihteerille ilmoittaa tämän nimi ja kotipaikka. 10§ Matkustajaksi älköön katsottako sitä, joka kuukautta kauemmin oleskelee paikkakunnalla. 11§ Järjestyssääntöjä käypi ainoastaan vuosikokouksessa muuttaminen. Helsingissä, Suom. Kirj. Seuran kirjapainossa, 1886. |