Naisjärjestöjen Keskusliitto 100-vuotias

Naisjärjestöjen Keskusliitto 100-vuotias

Naisten huoneet –
100 vuotta elämää ja tekoja
9.3.–28.8.2011

Sederholmin talo

Aleksanterinkatu 18, Helsinki
Puh. (09) 3103 6529 

Avoinna:
ke–su klo 11–17
to klo 11–19
ma ja ti suljettu 

 

VAPAA PÄÄSY!

  1, 3T, 3B ja 4

  

Naisten huoneet

Naiset täyttävät Sederholmin talon 9.3.–28.8.2011. Näyttely Naisten huoneet –100 vuotta elämää ja tekoja juhlistaa Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotista historiaa. Tule tutustumaan merkittäviin naisiin, jotka ovat olleet rakentamassa suomalaista tasa-arvoa. Näyttelyssä kerrotaan sitkeästä, vuosikymmeniä kestävästä uurastuksesta tärkeiksi koettujen asioiden eteen. Näyttelyssä nostetaan esille unohtuneita henkilöitä ja niitä, joiden nimi on edelleen kaikkien huulilla. Näyttelyssä muistellaan rohkeita tekoja naisten aseman parantamiseksi.

Tyttö on syntynyt – ihanaa!

Suomessa synnyttäminen ja syntyminen on turvallista, mutta tähän tilanteeseen pääsemiseksi on tehty todella paljon työtä. Kätilöyhdistykset ovat toimineet turvallisen synnytyksen ja vauvan hyvinvoinnin puolesta vuodesta 1898 lähtien. Tuolloin vielä harvalukuiset kätilöt näkivät työssään, miten äidit ja vauvat menehtyivät synnytyksissä ja alkoivat vaatia asian parantamista. Vielä vuonna 1940 suomalaisten äitien kuolleisuus oli Kansainliiton laatiman tilaston mukaan teollistuneen maailman korkeimpia. Tilanne parani vasta 1960-luvulla, kun kätilö avusti lähes jokaisessa synnytyksessä ja suurin osa synnytyksistä tapahtui sairaalassa.

Monissa maissa ei ole yhtä hyvä tilanne eivätkä tyttövauvat ole yhtä tervetulleita kuin pojat. Suomalaiset naiset tekevät mm. Unifemin kautta työtä tyttöjen aseman parantamiseksi.

Luetaan yhdessä, olemmehan samanlaisia

Me suomalaiset olemme ylpeitä lukutaidostamme. Tytöt ja pojat saavat täysin yhtäläisen peruskoulutuksen. Suomen maahanmuuttajissa sen sijaan on satoja täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Suuri osa heistä on naisia, joko pienten lasten äitejä tai iäkkäitä. He jäävät usein koulutuksen ulkopuolelle lasten- ja perheenhoidollisista syistä. Luetaan yhdessä -verkostossa vapaaehtoiset naiset opettavat maahanmuuttajanaisia. Samalla kun maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen edistyy elämän eri alueilla, opettaminen taas laajentaa opettajien näkemyksiä ja elämänpiiriä.

Suuri osa Luetaan yhdessä -opettajista on akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Näyttelyssä Kympin tytöt ovat saaneet ihan oman huoneen. Sieltä löytyvät erää Suomen vanhimmista naisyhdistyksistä.

Pienessä on ison alku

Suomalaiset naiset auttavat naisia mm. Acehissa, Liberiassa, Gambiassa, Karjalassa, Tuvalussa, Kiribatissa ja Ruandassa. Suomalaista media-alan ammattitaitoa viedään Afganistaniin. Sierra Leonessa tuetaan naisten selviytymistä sodasta. Burkina Fasossa huristelee marttaneuvoja. Malawissa autetaan naisia, joiden keskuudessa äitiyskuolleisuus on yhtä suurta kuin se oli Suomessa sata vuotta sitten.

Naisten nuukailuosaamisella on jo ikiaikaiset perinteet. Martat ja Marthat ovat tehneet siitä taidetta. Tiesitkö, että kun pesulämpötila nousee 40 asteesta 60 asteeseen, energiankulutus kaksinkertaistuu. Osaatko kypsyttää aamupuuron kylmälaukussa? Kasvisten syönti on paljon ekologisempaa kuin lihansyönti. Kun saat aamulla kotiin palaavalta horsman, voit tehdä siitä ruokaa.

Kriisejä on monenlaisia

On suuria kansallisia kriisejä, sotia ja ympäristökatastrofeja. On välivaltaa kotona, kouluissa ja työpaikoilla, hakkaamista tai henkistä nujertamista. On väkivaltaa itseä kohtaa, ryyppäämistä ja itsensä loppuun ruoskimista.

Naiset auttavat ylläpitämällä kriisivalmiutta tai huoltamalla joukkoja. Naiset auttavat muistuttamalla, että kenenkään ei tarvitse alistua pahoinpitelyyn. Naiset auttavat 

 ulos kierteestä. Naiset kertovat oman hyvinvoinnin ja terveydestä huolehtimisen tärkeydestä.

Hankalia uraportaita pitkin

Miten niihin vallan kammareihin päästään? Joudutaanko sinne sattumalta? Ovatko siellä vain parhaista parhaat? Onko naisille edes sopivaa pyrkiä valtaan?

Läpi lasikaton huone esittelee naisia naisammateissa, naisia miesammateissa, naisia ammateissa, naisia liike-elämässä, naisia maailman huipputehtävissä, ensimmäisiä ja kehittäjiä, vaatijoita ja tyytyviä, enimmäkseen tyytyväisiä.

Itseensä uskominen ja hyvät verkostot auttavat uralla eteenpäin. Hyvä peruskunto ei koskaan ole pahasta. Voimisteluliitto Svoli on tarjonnut sitä suomalaisille naisille jo 100 vuotta.

Äänestä naisasianaista!

Runsas sata vuotta toimintaa eduskunnassa on tehnyt suomalaisista naisista politiikan osaajia. Naiskansanedustajat aloittivat kanssasisartensa aseman parantamisen heti ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa 1907. He tekivät aloitteen kätilölaista heti 1907. He vaativat avioliiton solmimisen ikärajan nostamista 15 ikävuodesta 17 ikävuoteen ja sukupuolielämän sallitun aloitusiän nostamisesta 12 ikävuodesta 15 ikävuoteen.

Näistä ja muista perusasioista edettiin ajan myötä vaatimuksiin oikeudesta päästä aviomiehen holhouksesta tai oikeudesta tulla nimitetyksi kaikkiin virkoihin. Naisten aseman kohentaminen vaatii edelleen napakkaa otetta päätöksentekoon, muistuttavat Eurooppanaiset ja eri puolueiden naisjärjestöt.

Tule katsomaan, mitä yhteistyöllä  voi saada aikaan. Tule ihmettelemään, miten rohkea Alexandra Gripenberg tai Maikki Friberg uskalsi olla, miten vaadittiin ensikoteja ja katurauhaa, miten syötettiin puoli miljoonaa ihmistä keskellä elintarvikepulaa tai miten luotiin liikeyrityksiä.

Teksti: Maritta Pohls
Julkaistu Helsingin kaupunginmuseon Sofia-lehdessä (1/2011)

.

.