04 loka Tasa-arvoa julkiseen suunnitteluun, toimintaan ja päätöksentekoon – seminaari 4.10.2010
Seminaarin tarkoituksena oli selvittää miten sukupuolten välistä tasa-arvoa voidaan edistää julkisessa suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa, tuoda esiin tasa-arvotyön haasteita sekä esitellä käytännön kokemuksia, joita on saatu sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta Suomessa ja Saksassa. Seminaarin järjestäjinä toimivat KoulutusAvain Oy ja WoM Oy yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelman kanssa. Toimintaa osarahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Tilaisuuden avasi työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn. Lyhyessä alustuksessaan hän johdatteli kuulijoita aiheeseen kertomalla Valtava-kehittämisohjelmasta, sen tavoitteista ja käytännön toiminnasta. Kehittämisohjelma käynnistyi vuonna 2007 ja se päättyy 2013. Valtava-kehittämisohjelmassa on tällä hetkellä käynnissä 11 hanketta eri puolilla Suomea. Hankkeiden tavoitteena ovat esimerkiksi ammatteihin ja koulutusaloihin liittyvien sukupuolistereotypioiden purkaminen, opiskelijoiden, työnhakijoiden ja alan vaihtajien kannustaminen sukupuolelle epätyypillisille aloille, esimiestehtävissä toimivien naisten asiantuntijuuden kehittäminen, uran edistäminen sekä naisyrittäjyyden tukeminen. Hankkeissa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Lisäksi Valtavassa järjestetään kyseisen ohjelman ja muiden ESR-hankkeiden projektitoimijoille sekä rahoittajaviranomaisille suunnattua koulutusta ja konsultointia tasa-arvotiedon ja tasa-arvo osaamisen lisäämiseksi. Koulutuksista vastaavat KoulustusAvain Oy ja WoM Oy. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: www.tem.fi/valtava
Seuraavana puhujana toimi projektipäällikkö Terhi Majamaa, joka esitteli Pohjois-Savossa käynnissä olevaa Futuuri-projektia. Projektissa edistetään naisyrittäjyyttä ja kannustetaan naisia kasvuun ja kansainvälisyyteen. Majamaa korosti osaavien naisten tarvetta erilaisissa työtehtävissä sekä osaavien naisten merkitystä yksittäiselle yritykselle ja alueen taloudelle kilpailuetuna. Futuuri-projektin toimintatapoihin kuuluvat 1) Toimiala ja teemakohtaiset kehittämisrenkaat (naisyrittäjät saavat itse kertoa millaista koulutusta tuntevat tarvitsevansa). 2) Koulutus kahdeksassa moduulissa, joihin jokaiseen kuuluu neljä koulutusiltaa, seminaari sekä opintomatka. 3) Kansainvälistyminen ja opintomatkat ulkomaille. 4) Coaching, oma valmentaja tukee yrityksen kehityshankkeissa. 5) Neuvonta ja tukipalvelut sekä Naisyrittäjien resurssikeskus. Projektin tulokset ovat olleet rohkaisevia, sillä esimerkiksi yritysten markkina-alueet ovat kasvaneet ja naisyrittäjät ovat luoneet kattavia verkostoja.
Miesnäkökulmaa seminaariin toi Miessakit ry:n kehittämispäällikkö Peter Peitsalo. Hän esitteli puheenvuorossaan miesnäkökulmaa, sen tarkoitusta ja merkitystä. Miesnäkökulmassa siis huomioidaan, kuinka tietty hanke, palvelu tai toimintatapa vaikuttaa poikiin ja miehiin sekä pohditaan millainen toiminta edistäisi poikien ja miesten hyvinvointia. Peter Peitsalo toi esiin, että miesnäkökulman tuottamisen haasteena ovat esimerkiksi miesnäkökulman kokeminen naisnäkökulmalle vastakkaiseksi ja monissa palveluissa korostettava sukupuolineutraalius. Hän korosti, että ihmisten tulisi huomata, että asiat vaikuttavat eri tavoin miehiin ja naisiin. Näin ollen sekä nais- että miesnäkökulmaa tarvitaan.
Käytännön kokemuksia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta Saksassa esitteli Renate Wielputz. Hänen puheenvuorostaan kävi ilmi, että tasa-arvotilanne Suomessa ja Saksassa poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi äitien työssäkäynnin mahdollistava, kattava päivähoitojärjestelmä on kehittynyt vasta 2000-luvulla. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen alkoi Saksassa 1999 ja kehitystyö on edelleen käynnissä. Renate Wielputz totesi, että ajoittain päästään isoja askeleita eteenpäin ja välillä otetaan samat askeleet taakse.
Viimeisenä puhujana oli suunnittelija Meija Tuominen Vantaan kaupungilta. Puheenvuorossaan hän esitteli, kuinka Vantaan kaupunki tavoittelee toiminnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hän korosti, että on erotettava henkilöstöpoliittinen tasa-arvo ja toiminnallinen tasa-arvo toisistaan. Henkilöstöpoliittiseen tasa-arvoon kuuluu henkilöstön tasa-arvosuunnitelman laatiminen. Toiminnallinen tasa-arvo taas tarkoittaa, että kunnan toiminta käydään läpi sukupuolinäkökulmasta sekä nimetään konkreettiset toimet sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi. Vantaan kaupunki on määrätietoisesti halunnut edistää syrjimättömyyttä ja moninaisuutta. Tavoitteen toteuttamiseksi se on laatinut työkirjan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Lisäksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan aktiivisesti.
Tilaisuuden yhteenvetona voisi todeta, että naisten ja miesten elämän erilaisuus tulisi huomioida ja luopua sukupuolineutraaliuden korostamisesta. Tasa-arvotyö vaatii toimijoiltaan sekä nais- että miesnäkökulman huomioimista, sillä vain yhteistyöllä ja keskustelulla saavutetaan tuloksia.
.