RSS

Toiminta

Ryhmäkuva 1 sSUOMEN NAISYHDISTYS ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Vuosi 2017 on Suomen Naisyhdistys ry:n 133. toimintavuosi.
Toimintavuonna korostetaan yhdistyksen sääntömääräisiä tavoitteita: naisen henkisen ja sosiaalisen vireyden kehittämistä sekä naisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamista. Yhdistyksen slogan Suomen Naisyhdistys yhdistää naiset luomaan hyvinvointia em>tuodaan esiin kaikissa ohjelmissa. Vuonna 2013 aloitetun WillWoman -innovaatiohankkeen toimintamalleja kehitetään.

Yhteiskunnalliset tavoitteet

Yhdistys seuraa naisten asemaa ja perhettä koskevan lainsäädännön valmistelua Suomessa ja Euroopan unionissa ja vaikuttaa siihen ministeriöiden, eduskunnan, Euroopan parlamentin ja EU:n muiden instituutioiden sekä julkisen keskustelun kautta.

Vanhemmuuden valan markkinointia tehostetaan edelleen. Se käännetään myös viroksi ja somaliksi.
Valan myötä yhdistys haluaa vähentää lasten lisääntyvää yksinäisyyttä, turvattomuutta ja pahoinvointia.

Valan sisältöä pyritään tuomaan esiin myös yhdistyksen eri tapahtumissa.

Yhdistys on kutsuttu mukaan kumppaniksi Suomalaisen Naisliiton Naisten ääni- elämäkertahankkeeseen, mikä toteutetaan verkkosivuilla www.naistenaani.fi. Naisten ääni-hanke on mukana itsenäisyytemme juhlavuoden Suomi100-hankkeessa.

Suomen Kukkasrahasto ry:n Helsingissä Merisotilaantori 1:ssä toimivan palvelukoti Kukkaskartanon tukemista jatketaan edelleen.
Heidi Arvanne jatkaa edelleen Kukkasrahaston hallituksessa, Leena Löyttyniemi ja Kukka Lehmusvirta sen valtuustossa ja jälkimmäinen myös puheenjohtajana kodinhoitotoimikunnassa. Yhdistys tehostaa palvelukodin tukemista antamalla aika- ja virkistystoiminta-apua sekä tukemalla palvelukotia myös taloudellisesti hyväntekeväisyystyöstä kertyvien tuottojen avulla.

Yhdistys vaikuttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton, NJKL:n jäsenjärjestönä yhtenä sen perustajajärjestönä jo vuodesta 1911.
Naisyhdistyksen sihteeri Anna-Mari Kivimäki on NJKL:n hallituksen jäsen. Toimintavuoden aikana osallistutaan NJKL:n ja sen jäsenjärjestöjen järjestämiin tilaisuuksiin sekä NJKL:n vuosikokoukseen syksyllä.

WillWoman– innovaatiohankkeen hallinnollista taustarakennetta vahvistetaan edelleen. Hankkeen toimintamallia selkeytetään sen toiminnan vahvistamiseksi.

Yhdistys jatkaa vaikuttamistyötään ja naisasioiden edistämistä Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallituksessa, jossa jäsenenä on FT Seija Sihvola.

 

Yhdistyksen sisäiset tavoitteet

Yhdistyksen jäsenmäärää pyritään lisäämään. Yhteydenpito jäseniin ja sidosryhmiin tapahtuu pääasiassa sähköpostitse kutsumalla jäseniä yhteisin tilaisuuksin. Niitä ovat mm. erilaiset keskustelutilaisuudet, seminaarit, tutustumiskäynnit ja osallistuminen kulttuuritapahtumiin.
Jäsenille välitetään muiden naisjärjestöjen ja julkishallinnon kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin omien www.naistahto.net verkkosivujen, facebook- sivujen ja erityisesti NJKL:n tietopalvelun avulla.

Vuonna 2012 aloitettu jouluateriaperinne korvataan vuoden loppupuolella järjestettävänä maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlana, jos yhdistyksen taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuuden.

Lisäksi osallistutaan NJKL:n, Suomen Kukkasrahaston ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston tilaisuuksiin kutsujen mukaan.
Yhteydenpitoa Huittisten, Lapuan ja Tampereen Naisyhdistyksiin jatketaan ja kehitetään edelleen.

Yhdistyksen talous pidetään vakaana. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin, myyntituloin ja omaisuuden tuotolla. Myös WillWoman -innovaatiohankkeessa kehitetään uudenlaisia varainhankintamuotoja yhdistyksen taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

Toimintasuunnitelma on hyväksytty 15.2.2017 Jenny ja Antti Wihurin rahaston Salus-talon tiloissa Kaivopuistossa pidetyssä vuosikokouksessa.

 

,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

 

Miten Suomen Naisyhdistys toimii?

Suomen Naisyhdistyksen toiminta on ensi sijassa vaikuttamista. Poliittiset ja muut päättäjät tarvitsevat kansalaisjärjestöjen kannanilmaisuja ja mielipiteitä ratkaisujaan varten. Euroopan unionin jäsenyys velvoittaa myös naisia entistä aktiivisempaan toimintaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämiseksi.
Suomen Naisyhdistys ottaa realistisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja nostaa esiin mielipiteitä. Naisten ja perheiden kannalta tärkeät asiat ovat edelleen keskeisiä. Suomen Naisyhdistyksen ensimmäisen ohjelman samapalkkaisuustavoite on vielä saavuttamatta. Toiminnan päämääränä on naisten ja miesten tasavertaisuus kaikilla elämänaloilla.
Monissa asioissa yhdistys pyrkii toimimaan myös Naisjärjestöjen Keskusliiton kautta.

Suomen Naisyhdistyksen toiminnan tuloksia

Suomen Naisyhdistyksen alkuvuodet olivat monessa suhteessa rohkeiden ja ennakkoluulottomien taisteluvuosien sekä mataratietoisen toiminnan aikaa. Yhdistys käynnisti tai sen aloitteesta käynnistettiin useita yhdistyksen tarkoitusta ja ensimmäistä ohjelmaa tukevia toimintoja, jotka sitten 1900-luvun loppupuolella muuttuivat lakisääteisiksi tai siirtyivät valtion hallintaan.

Yhdistys mm.

  • -perusti työnvälitystoimiston, joka ehti toimia 20 vuotta ennen kuin kunnallinen työnvälitys alkoi
  • -ylläpiti satoja niteitä käsittävää lainakirjastoa ennen kuin Helsinkiin perustettiin kunnallinen kirjasto
  • -perusti lastenkoteja ja vanhainkoteja, joista Tampereelle perustettu Lahdensivun palvelukoti toimii edelleen.
  • -järjesti ruoanvalmistus-, kasityö-, kasvitarha- ja puutarhakursseja eri puolilla maata ennen kuin kotitaloudellisten neuvontajärjestöjen työ käynnistyi.
  • -saattoi alkuun kotitalousopettajien koulutuksen maassamme
  • -vaikutti aloitteillaan lukuisten kotitalousalan ja muiden oppilaitosten perustamiseen

 

Suomen Naisyhdistys mielipidevaikuttajana

Yhdistys on mm.

-ottanut kantaa perhe- ja kuluttajakasvatuksen säilyttämiseksi peruskoulussa

  • -painottanut oppisopimuskoulutuksen tärkeyttä kirjelmin ja lehtikirjoituksin
  • -vaatinut kodinhoitajien ja kotiavustajien koulutuksen säilyttämistä
  • -esittänyt vetoomuksen perheen puolesta Pohjoismaisessa Forumissa Turussa 1994
  • -kääntynyt sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön puoleen, jotta perhe voitaisiin hyväksyä oikeaksi työnantajaksi
  • -esittänyt mm. kotitaloustyön verovähennysoikeuden ja palvelusetelin käytön laajentamista koskemaan myös vanhusten kotihoitoa
  • -kannattanut maanpuolustuskoulutuksen lisäämistä naisille ja naisten vapaaehtoista varusmiespalvelua
  • -ehdottanut sisäasiainministeriölle tiedotuksen tehostamista yleisistä väestönsuojista.

 

Suomen Naisyhdistyksen vaiheita

Lähinnä kielipoliittisista erimielisyyksistä johtuen Suomen Naisyhdistyksestä erosi ryhmä, joka perusti 1892 oman yhdistyksen nimeltä Unioni, Naisasialiitto Suomessa.
Nuorsuomalaiset jäsenet jättivät yhdistyksen 1907 ja perustivat Suomalaisen Naisliiton.

Yhdistys on 1911 toimintansa aloittaneen Naisjärjestöjen Keskusliiton perustajajäsen.

Suomen Naisyhdistys ry eli toimintansa voimakkainta kautta 1900-luvun alussa, jolloin samanaikaisesti toimi 35 paikallisyhdistystä eri puolella Suomea. Suurimmillaan yhdistyksen jäsenmäärä oli 1388 henkeä. Muiden järjestöjen lisääntymisen myötä paikallisyhdistysten ja jäsenten määrä väheni.

Suomen Naisyhdistys ry on edelleen virkeä aikaansa seuraava vaikuttajayhteisö ja sen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus kahden suosittelijan ehdotuksesta.