Tietoa tasa-arvosuunnitelmasta

Tietoa tasa-arvosuunnitelmasta

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädettiin vuonna 1986 ja voimaan se tuli vuotta myöhemmin. Lain säätämisen taustalla ovat olleet kansainvälinen yhteistyö ja kansainväliset sopimukset. Etenkin vuonna 1980 YK:ssa hyväksytty naisten kaikkinaisen syrjinnän kieltävä yleissopimus oli ratkaisevassa roolissa tasa-arvolain säätämisessä, sillä sopimusta ei olisi voitu ratifioida Suomessa ilman tasa-arvolakia. Lakia ei sovelleta uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan eikä yksityiselämän piiriin kuuluviin tai perheenjäsenten välisiin suhteisiin.

Tasa-arvolain tavoitteena on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa etenkin työelämässä sekä estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Laki asettaa viranomaisille, oppilaitoksille sekä työantajille velvollisuuden edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda vakiintuneet toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon kehittyminen asioista päätettäessä ja niitä valmisteltaessa. Näin ollen laki määrittää toimenpiteet, jotka tulee tehdä tasa-arvon edistämiseksi.

Työnantajan tulee luoda naisille ja miehille yhtäläiset uralla etenemisen sekä tasapuoliset erilaisiin tehtäviin sijoittumisen mahdollisuudet, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa erityisesti palkkauksessa, kehittää työoloja sekä miehille että naisille soveltuviksi, helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, huolehtia, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi naisia sekä miehiä ja toimia niin, että sukupuoleen perustuva syrjintä ehkäistään ennakolta. Käytännössä nämä työnantajalta edellytetyt toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi konkretisoituvat velvollisuuteen laatia tasa-arvosuunnitelma.

Työnantajan on laadittava vuosittain tasa-arvosuunnitelma, jos henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Työnantajan on tämän suunnitelman mukaisesti toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet. Suunnitelma voi olla itsenäinen tai se voidaan sisällyttää osaksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa. Työnantaja vastaa siitä, että tasa-arvosuunnitelma täyttää lain vaatimukset ja sisältää erittelyn naisten ja miesten työtehtävistä sekä palkkakartoituksen. Tasa-arvosuunnitelman laatimisen laiminlyönyt työnantaja voidaan, tasa-arvolautakunnan päätöksellä ja sakon uhalla, velvoittaa laatimaan tasa-arvosuunnitelma määräajassa.

Tasa-arvosuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja sen tulee sisältää selvitys tasa-arvotilanteesta työpaikalla ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri työtehtäviin sekä palkkakartoitus. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava vuosittain, mutta paikallisesti voidaan sopia selvityksen tekemisestä kerran kolmessa vuodessa. Työpaikan tasa-arvotilanteen selvittämiseksi voidaan tarkastella muun muassa työhönottokäytäntöjä ja – periaatteita, tilastotietoja koulutuspäivien, sairauspoissaolojen ja vanhemmuuden perusteella myönnettyjen vapaiden sekä osa- ja määräaikaisten työsuhteiden jakaantumisesta sukupuolten välillä. Tasa-arvotilanteen selvittämiseksi voidaan toteuttaa myös esimerkiksi työilmapiirikysely, jonka avulla kartoitetaan työpaikalla vallitsevia asenteita tasa-arvosta tai mielipiteitä työympäristön sopivuudesta molemmille sukupuolille. Selvitys on keskeisessä roolissa, kun työantaja sekä työntekijöiden edustaja päättävät tasa-arvon edistämiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta.

Tasa-arvosuunnitelmaan sisältyvän palkkakartoituksen pyrkimyksenä on edistää samapalkkaisuutta, tasa-arvoa työelämässä ja poistaa naisten ja miesten välillä vallitsevia perusteettomia palkkaeroja. Hallituksen esityksessä se mainitaankin yhdeksi keskeisimmistä tasa-arvon edistämisen keinoksi. Palkkakartoitus tulee laatia siten, että palkat käyvät siitä ilmi tehtäväryhmittäin tai vaativuustasoittain. Miesten ja naisten palkkoja tulee verrata keskenään ja pyrkiä selvittämään mahdollisten palkkaerojen syyt.  Tärkeää on arvioida sitä, että saadaanko työpaikalla samasta työstä sama palkka. Palkkakartoitus koskee koko henkilöstöä, myös osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä.

Tasa-arvosuunnitelman tulee myös sisältää toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja tasa-arvoisen palkkauksen saavuttamiseksi sekä arvio siitä, kuinka tasa-arvosuunnitelmaan aiemmin sisältyneet toimenpiteet ovat toteutuneet ja mitkä niiden tulokset ovat olleet. Hallituksen esityksessä linjataan, että keskeisintä tasa-arvosuunnittelussa on sopia tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä, toimenpiteiden tavoitteista ja niiden toteuttamisaikataulusta. Arvio aiempaan suunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteutumisesta ja niiden hyödyistä toimii pohjana uudelle suunnitelmalle ja arvion avulla voidaan myös seurata suunnitelman toteutumista.

.

.